Adhd:n syntyyn vaikuttavat vahvasti perinnölliset tekijät. Tutkimusten mukaan perinnöllisyyden osuus on 60—80 prosenttia, mikä tekee siitä yhden perinnöllisimmistä neurokehityksellisistä tiloista (Grimm ym. 2020).



Adhd ei kuitenkaan johdu yksittäisestä geenistä, vaan sen taustalla on todennäköisimmin monitekijäinen geneettinen alttius, jossa useat geenit vaikuttavat yhdessä. Näitä geenejä on tunnistettu erityisesti dopamiinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan liittyviltä alueilta, sillä nämä välittäjäaineet säätelevät tarkkaavuutta, impulssikontrollia ja toiminnanohjausta.

Geneettiset tekijät eivät kuitenkaan yksin määrää häiriön puhkeamista, vaan ne toimivat vuorovaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa.

Adhd:n syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät, ja vaikka perimä on keskeinen, ympäristön merkitys oireiden ilmenemisessä ja voimakkuudessa on huomattava. Ympäristötekijät eivät yksin aiheuta adhd:tä, mutta ne voivat yhdessä geneettisen alttiuden kanssa lisätä riskiä merkittävästi.

Raskaudenaikainen altistus, kuten äidin tupakointi, alkoholin tai huumeiden käyttö sekä tietyt lääkkeet, on yhdistetty kohonneeseen riskiin. Myös raskaudenaikainen stressi ja infektiot voivat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen.

Synnytykseen liittyvät komplikaatiot, kuten pre- ja perinataalinen hapenpuute, hyvin pieni syntymäpaino ja keskosuus, ovat tunnettuja riskitekijöitä.

Varhaislapsuuden olosuhteilla saattaa olla oma merkityksensä: ei-toivottu raskaus, lyhyt imetysaika, negatiivinen perheympäristö ja traumaattiset kokemukset voivat lisätä neurokehityksellisten häiriöiden riskiä.

Psykososiaaliset tekijät, kuten perheympäristön laatu, vaikuttavat adhd:n lisäksi myös muiden mielenterveys- ja käytöshäiriöiden esiintymiseen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus geneettisen alttiuden kanssa muodostaa kokonaisuuden, joka selittää adhd:n monimuotoisuutta ja yksilöllisiä oirekuvia.

Ote kirjasta:
Kirjoittaja: Elina Santti artikkelissa Millaista on nuoren adhd ja sen hoito?
Tekstissä käytetty lähde: Grimm, O., Kranz, T. M. & Reif, A. 2020. Genetics of ADHD: What should the clinician know? Current Psychiatry Reports 22 (18).
Katariina Berggren — Jari Hämäläinen (toim.)
Adhd-käsikirja

Pidä tietosi adhd:sta ajantasalla ja tilaa kirja