Keskittyminen ei onnistu, on levoton olo, ja taas tuli tehtyä asioita harkitsemattomasti. Tavarat ovat hukassa, ja sovittu meno unohtui jälleen. Kotonakin tulee riitoja, kun asiat unohtuvat, vaikka niistä on muistutettu miljoona kertaa. Innostus uudesta asiasta valtaa hetkessä, ja sitten asiat jäävät kuitenkin kesken. Tuttua?



Useimmilla ihmisillä on ajoittain tällaisia kokemuksia, erityisesti väsyneenä ja stressaavissa tilanteissa. Jos elämä on aina tämänkaltaista, jos kokemukset aiheuttavat huomattavaa haittaa ja jos vaikeuksia on esiintynyt lapsuudesta lähtien, voi kyse olla adhd:stä.

Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (engl. attention deficit hyperactivity disorder) on neurokehityksellinen häiriö, jossa esiintyy pitkäaikaisia ja toimintakykyä haittaavia vaikeuksia keskittymisessä, aktiivisuuden säätelyssä ja impulssien hillinnässä.

Joillakin oireet painottuvat keskittymisvaikeuksiin, toisilla ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen. Usein mukana on toiminnanohjauksen taitojen ja tunnesäätelyn haasteita. Oireet voivat olla vaikeampia joissakin tilanteissa ja lievempiä toisissa, sillä olosuhteet vaikuttavat niiden ilmenemiseen. Voisikin sanoa, että adhd on oireyhtymä, jossa on kolme ydinoiretta, kolme ilmenemismuotoa ja lukuisia erilaisia yksilöllisiä oirekuvia.

Adhd:tä arvioidaan esiintyvän 6—10 prosentilla lapsista ja nuorista ja 2—4 prosentilla aikuisista. Adhd on siis melko tavallinen erityisesti lapsilla. Silti kaikki keskittymisen, aktiivisuuden säätelyn tai impulssikontrollin vaikeudet eivät ole adhd:tä. Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia; toiset jaksavat keskittyä pitkään yhteen tekemiseen, kun taas toiset siirtyvät yhdestä tekemisestä nopeasti toiseen ja ovat liikkeissään nopeatempoisia. Yksi harkitsee asioita perusteellisesti siinä missä toinen innostuu nopeasti uusista ideoista. Myös elämäntavat, tilanne ja olosuhteet vaikuttavat toimintakykyyn. Koska satunnaiset vaikeudet ovat tavallisia, yksittäiset adhd-oireet tuntuvat useimmista ihmisistä tutuilta.

Levottomuus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus voivat johtua myös muista syistä, kuten univajeesta, stressistä tai älylaitteiden käytön vaikutuksesta, ja näitäkin syitä on arvioitava huolen herätessä. Vaikeuksia lievittävistä arjenhallinnan keinoista on hyötyä myös tällaisissa tilanteissa.

Adhd:n oireet alkavat varhain, vaikuttavat laajasti useille elämänalueille ja voivat varsinkin hoitamattomana altistaa muun muassa masennuksen ja päihdehäiriön kehittymiselle.

Toisinaan adhd-oireista johtuvat ongelmat tulkitaan muuksi häiriöksi, esimerkiksi lapsilla käytösoireiksi ja aikuisilla masennukseksi, jolloin varsinainen syy eli adhd voi jäädä huomaamatta. Vaikka oireet usein lievittyvät iän myötä aivojen kypsyessä ja taitojen karttuessa, adhd on silti usein elämänmittainen haaste.

Adhd voi heikentää henkilön omaa ja myös läheisten elämänlaatua ja lisätä muun muassa tapaturmien ja samanaikaissairauksien riskiä. Siksi pitkäjänteinen tuki ja tarpeenmukainen hoito on tärkeää.



Lähde:
Teksti: Anita Puustjärvi
Kirjasta
Katariina Berggren — Jari Hämäläinen (toim.)
Adhd-käsikirja

Tutustu kirjaan