Aistitiedon käsittely tapahtuu tavallisesti huomaamattamme. Näemme, kuulemme, tunnemme ja liikumme ilman, että meidän tarvitsee tietoisesti pohtia, miten aivot yhdistävät kaiken tämän tiedon toiminnaksi. Lapsen kehityksessä monet taidot näyttävät rakentuvan luonnollisesti juuri tämän automaattisen prosessin ansiosta.



Kun aistitiedon käsittelyssä eli sensorisessa integraatiossa on vaikeuksia, aistinelimet toimivat yleensä normaalisti, mutta aivot eivät käsittele tietoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin aistimukset eivät johda sujuvaan reaktioon tai toimintaan. Tämä voi näkyä monin tavoin arjessa, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa.

Mitä aistitiedon käsittely tarkoittaa?

Aistitiedon käsittelyllä tarkoitetaan sitä, miten aivot vastaanottavat, jäsentävät ja yhdistävät eri aisteista tulevaa tietoa. Näitä aisteja ovat esimerkiksi:
• näkö
• kuulo
• tunto
• haju ja maku
• tasapaino
• liike- ja asentoaisti
• kehotietoisuus

Kun tämä järjestelmä toimii hyvin, ihminen pystyy reagoimaan ympäristöön joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vaikeuksissa haaste voi liittyä yhden aistin toimintaan, useiden aistien yhdistämiseen tai aistitiedon tulkintaan.

Seurauksena voi olla, että tavalliset tilanteet tuntuvat kuormittavilta, sekavilta tai vaikeasti hallittavilta.

Yksi keskeinen osa sensorista integraatiota on aistitiedon säätely. Tällöin kyse on siitä, kuinka voimakkaasti ihminen reagoi aistiärsykkeisiin.

Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi näin:

Yliherkkyys
Ärsykkeet tuntuvat poikkeuksellisen voimakkailta. Ääni, kosketus tai valo voi aiheuttaa epämukavuutta tai stressiä.

Alireagointi
Aistimuksia ei huomata helposti. Henkilö voi vaikuttaa välinpitämättömältä tai hitaalta reagoimaan.

Aistimushakuisuus
Voimakkaita aistikokemuksia haetaan aktiivisesti esimerkiksi liikkumalla paljon, koskettelemalla tai hakeutumalla intensiivisiin tilanteisiin.

Nämä piirteet eivät ole tahdonalaisia, vaan liittyvät siihen, miten hermosto käsittelee tietoa.

Miten aistitiedon käsittelyn vaikeudet vaikuttavat arkeen?

Vaikutukset voivat vaihdella lievistä hetkellisistä haasteista laaja-alaisiin toimintakyvyn vaikeuksiin. Ympäristö, kuormitus ja tilanteen vaatimukset vaikuttavat siihen, kuinka merkittävinä vaikeudet koetaan.

Mahdollisia vaikutuksia ovat esimerkiksi:
• motoristen taitojen oppimisen hitaus
• pukeutumisen ja ruokailun haasteet
• tarkkaavuuden ja vireystilan säätelyn vaikeudet
• oppimisen kuormittavuus
• tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn pulmat
• heikko kehonhahmotus

Erityisesti lapsilla nämä voivat näkyä arjen sujuvuudessa ja itseluottamuksessa.

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet eri ikävaiheissa

Vauvat ja pienet lapset

Varhaisessa vaiheessa vaikeudet voivat näkyä hoidettavuudessa. Lapsi voi olla:
• helposti ärtyvä
• vaikeasti rauhoittuva
• poikkeuksellisen passiivinen tai voimakasta aktivointia tarvitseva

Vuorovaikutus voi tuntua epätasaiselta, mikä kuormittaa sekä lasta että aikuista.

Leikki-ikäiset lapset

Haasteet voivat vaikuttaa:
• leikkitaitoihin
• omatoimisuuteen
• sosiaaliseen vuorovaikutukseen

Uusien taitojen harjoittelu voi tuntua työläältä, ja lapsi saattaa alkaa vältellä tilanteita, joissa epäonnistumisen riski kasvaa.

Kouluikäiset

Koulussa vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi:
• oppimisen kuormittumisena
• ryhmätilanteissa toimimisen haasteina
• tavaroiden ja tehtävien hallinnan vaikeuksina
• koulun aistiympäristön kuormittavuutena

Toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat heikentää itsetuntoa.

Nuoret

Nuoruudessa sensoriset haasteet voivat vaikuttaa:
• kaverisuhteisiin
• muuttuvaan kehoon sopeutumiseen
• itsenäistymiseen

Sosiaalinen paine ja tunne-elämän vaihtelut voivat lisätä kuormitusta.

Aikuiset

Moni aikuinen on kehittänyt omia selviytymiskeinojaan, mutta haasteet voivat silti näkyä esimerkiksi:
• voimakkaina reaktioina arkitilanteissa
• kuormittumisherkkyytenä
• työkyvyn vaihteluna

Osa tunnistaa vasta myöhemmin, että omille kokemuksille löytyy selittävä syy aistitiedon käsittelyn ja säätelyn ongelmien kautta.

Kun aistitiedon käsittelyn vaikeudet tunnistetaan, ympäristöä ja toimintatapoja voidaan muokata tukeviksi. Tämä voi tarkoittaa:
• ärsykemäärän säätelyä
• ennakoitavaa arjen rakennetta
• yksilöllisiä oppimisratkaisuja
• kehoa ja liikettä hyödyntäviä harjoitteita

Oikeanlainen ymmärrys vähentää turhautumista ja auttaa lasta, nuorta tai aikuista rakentamaan toimivia selviytymisstrategioita.

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet kertovat siitä, miten hermosto jäsentää maailmaa. Vaikeudet voivat vaikuttaa oppimiseen, vuorovaikutukseen ja arjen sujuvuuteen kaikissa ikävaiheissa.

Kun ilmiö tunnistetaan, voidaan rakentaa ympäristöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat yksilön vahvuuksia. Tämä parantaa toimintakykyä, lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa itsetuntoa.

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet -webinaarikoulutus

Koulutus tiistaina 21.4.2026 klo 17.30—19 Zoomissa. Osallistujahinta 39,90 € / hlö. Hintaan sisältyy tallenne 2 viikon ajaksi.

Miksi jollekin kevyt kosketus tuntuu sietämättömältä tai hänen on mahdotonta keskittyä huoneessa, jossa on seinäkello?
Miksi jokin tietty aistimus voi yhden mielestä tuntua hankalalta, vaikka muita se ei näytä häiritsevän?
Entä miksi joillekin napittaminen on työlästä?

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärven vetämässä Aistitiedon käsittelyn vaikeudet -koulutuksessa saat ymmärrystä aivojen ja aistien toiminnasta, aisti-integraatiosta ja aistitiedon käsittelyyn liittyvistä vaikeuksista. Kuulet myös, miten vaikeuksien aiheuttamaa haittaa voi lievittää ja saat keinoja eri ikäisten toimintakyvyn tukemiseen. Koulutuksen pääpaino on lasten aistitiedon käsittelyn vaikeuksissa, mutta siinä tarkastellaan paikoin myös kaikkia ikäryhmiä.

Koulutus sopii erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisille, vanhemmille sekä henkilöille, joilla itsellään on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia.


Lue koulutuksesta täältä

Lähde: Anita Puustjärvi (toim.)
Aistitiedon käsittelyn vaikeudet
Ymmärrystä ja sujuvampaa arkea

Tutustu kirjaan täältä