Neurokirjoon kuuluvalle arki voi olla jatkuvaa ponnistelua tilanteesta ja tehtävästä toiseen. Jo pelkästään tavallinen päivä saattaa sisältää lukuisia stressitekijöitä, joista monet liittyvät tunteeseen riittämättömyydestä. Usein stressi syntyy siitä, että kokee jäävänsä jälkeen ja ettei pysty tekemään asioita niin kuin haluaisi tai “pitäisi”.



Tyypillisiä stressioireita ovat ärtyneisyys, turhautuminen, levottomuus, väsymys ja ahdistuneisuus. Toisilla stressi ilmenee muistivaikeuksina, päätöksenteon hankaluutena tai univaikeuksina. On tärkeää muistaa, että stressikokemus on aina yksilöllinen. Se, mikä toiselle on kuormittavaa, voi toiselle olla jopa innostavaa.

Käytännön apu on usein paras apu

Neurokirjon ihmiset hyötyvät pienistä, konkreettisista keinoista arjen hallintaan. Mitä käytännöllisempi neuvo, sitä paremmin se toimii. Monelle voi tuottaa vaikeuksia sellaiset asiat, joita muut pitävät rutiininomaisina: raha-asioiden hoito, siivoaminen, lomakkeiden täyttäminen tai hammaslääkärikäynti. Kun nämä asiat kasaantuvat, stressi lisääntyy ja olo voi tuntua kaoottiselta.

Erityisesti nuorilla neurokirjon ihmisillä kuormittuminen on yleistä. Arjen haasteet voivat liittyä toiminnanohjaukseen, aistisäätelyyn, tunnesäätelyyn, vuorovaikutukseen tai tekemisen aloittamiseen ja loppuun saattamiseen. Kouluarjessa nämä piirteet heijastuvat väistämättä myös kaverisuhteisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin.

Rutiinit rauhoittavat ja tuovat turvaa

Kun arki tuntuu kuormittavalta, selkeys ja ennakointi ovat avainasemassa. Rutiinit, jotka toistuvat samanlaisina ja tietyssä järjestyksessä, auttavat vähentämään stressiä ja tuovat turvaa. Esimerkiksi päivän ohjelman visualisointi, kalenterin käyttö tai selkeät muistilistat voivat keventää päätöksenteon kuormaa.

Pienetkin rakenteet kuten tietty heräämisaika, säännölliset tauot ja ennakoitavat iltarutiinit luovat perustan, joka kannattelee vaikeinakin päivinä. Ne tekevät elämästä hieman helpommin hallittavaa ja antavat tilaa palautumiselle.

Hyvinvointi syntyy arjen pienistä valinnoista

Arjen hyvinvointi ei neurokirjolla olevalla synny suurista muutoksista, vaan monesti hyvin pienistä teoista: selkeästä päivärytmistä, hyväksyvästä sisäisestä puheesta ja armollisuudesta itseä kohtaan. Kun ei vaadi itseltään täydellisyyttä, vaan riittävyyttä, mieli alkaa rauhoittua.

Jokainen onnistunut hetki: siivottu pöytä, hoidettu lasku, aikataulussa pysytty koulupäivä, on tärkeä. Niistä muodostuu pieniä voittoja, jotka rakentavat itsetuntoa ja luottamusta omaan pärjäämiseen.

Artikkeli koostettu kirjasta
Tuula Savikuja — Anita Puustjärvi (toim.)
Nepsy-opas
Artikkeli: Arjen hyvinvointi
Tuula Savikuja ja Anita Puustjärvi

Tutustu kirjaan lisää